Warhammer 40.000: Dawn of War II

Meillä on Maugin kanssa pitkä historia erilaisista co-operatiivisista peleistä. Niitä onkin viime aikoina tullut ilahduttavan monia, pelijulkaisijoiden vihdoin ymmärrettyä minkälaisia pelejä haluaisimme Maugsterin kanssa pelailla yhdessä. Ensimmäinen PC-co-oppimme oli legendaarinen Hidden and Dangerous, jonka jälkeen on tullut kokeiltua jos jonkinlaista loistavaa ja kökköä peliä kimpassa. Muutama viikko takaperin päätimme sijoittaa roposemme THQ:n Dawn of War 2:een ja yhteistuumin marssittaa space mariinimme virtuuaalitaistelukentille.

Olin itse aiemmin pelaillut saman julkaisijan perinteisempiä reaaliaikastrategioita edustavia Dawn of Waria, sekä erinomaista Toisen Maailmansodan taisteluihin sijoittuvaa Company of Heroes:sia ja vaikka ne hyviä pelejä olivatkin niin Dawn of Warin kakkosversio pesee niillä lattiaa 100-0. DoW kakkosessa mitään yksiköiden rakentelua tai tehtaiden pystytystä ei tarvitse tehdä, vaan taisteluun johdetaan ennalta määrätyt, persoonalliset joukot. Co-op kampanjassa molemmat pelaajat saavat kaksi yksikköä hallittavakseen ja nämä nimetyllä pomolla varustetut yksiköt kehittyvät kampanjan edetessä pelaajien haluamalla tavalla lisäten peliin aimo annoksen tervetullutta “roolipeli” -elementtiä. Yksinpelissä pelaaja ohjastaa kaikkia neljää yksikköä, mutta co-oppina peli toimii todella oivallisesti kun molemmat voivat rauhassa keskittyä omien sankareidensa puuhasteluun. Ainoastaan ryhmän komentaja on aina mukana taisteluissa, muun ryhmän ollessa valittavana tehtävien tarpeen mukaisesti. Kapteenin mukana heiluvat kersantti Tarkus tactical marineineen, devastator marine -komentaja Avitus, jump packeilla varustetetut assault mariinit kersantti Thaddeuksen johdolla ja tiedustelijaryhmä, jota johtaa vanha Deathwatchin veteraani Cyrus. Myöhemmin mukaan liittyy myös hirvittävän tulivoiman omaava dreadnoughti. Kaikkia ei siis kerralla saa mukaan ja oman suolansa hommaan tuokin joukkojen optimoiminen erilaisia tehtäviä silmälläpitäen.

Joukkoja voi muokata laajasti ja muokkaukset myös vaikuttavat ukkeleiden ulkonäköön itse pelissä.

Joukoille valittavia kykypolkuja on neljä erilaista. Stamina, joka määrittää yksikön kestävyyttä, Ranged ja Strenght, joiden kautta yksikkö oppii tehokkaammaksi lähitaistelijaksi tai ampujaksi sekä Will, jonka kautta yksikkö saa erilaisten erikoisominaisuuksiensa käyttämiseen tarvittavaa energiaa. Nämä erikoiskyvyt, kuten scouttien naamioitumiskyky ja pomon rynnäkkö, ovat riippuvaisia siitä kuinka pelaajat ovat kehittäneet omia joukkojaan. Päätimme esimerkiksi tehdä pomostamme lähitaisteluun erikoistuneen, todella kestävän soturin, siinä missä dreadnoughtimme on varustettu pidemmän matkan aseilla ja erikoisominaisuuksilla, vaikka myös täysin päinvastainen hahmokehitys olisi ollut mahdollinen.

Erikoisominaisuuksien lisäksi yksikköjään pääsee modifioimaan todella laajalla arsenaalilla erilaisia 40k universumin aseita, haarniskoita sekä erikoisvarusteita. Yksiköt keräävät kokemuspisteiden kautta tasoja ja taistelukentältä kerätyt ja tehtävistä palkinnoiksi saatavat esineet ovat taso- ja usein myös hahmosidonnaisia. Lisäksi vanhoja ja käyttämättä jääviä tavaroita voi lähettää librariumiin lisäkokemuspisteitä vastaan. Aseiden teho määritellään niiden tekemän vahingon kautta, jonka lisäksi ne tekevät eri teholla vahinkoa vastustajan eri yksikkötyyppejä vastaan. Esimerkiki siinä missä bolterit tekevät kevyesti haarniskoituja jalkaväkiyksikköjä vastaan hyvää tuhoa, tarvitaan vastustajan ajoneuvojen ja dreadnoughtien tuhoamiseen jo järeämpää aseistusta ja melta-pommeja. Lisäksi kunnon epic tyyliin varusteissakin on saatavilla mahtavia space mariinien reliikkejä, jotka ovat huomattavasti samantasoisia perusaseita ja varusteita tehokkaampia. Korkeammilla tasoilla sotureilleen saa muun muassa Terminaattorihaarniskat, joihin saa pultattua todella tehokasta aseistusta ja pelissä onkin tarjolla mukavan paljon omien yksiköiden  modifiointimahdollisuuksia. Hahmojen ja yksiköiden kustomointi onkin pelin koukuttavin ominaisuus. Tiukan taistelun jälkeinen uusien kamojen käyttöönotto ja hahmokehityksen suorittaminen on mielenkiintoista ja pelaajalle syntyy hinku päästä kokeilemaan uusia leluja ja erikoisominaisuuksia taistelukentällä.

Eldareiden dreadnoughti on kunnioitettava vastus.

Pelin kampanja sijoittuu tyranidien hive fleetin tielle sattuneeseen Imperiumin sektoriin, johon komentajamme määrätään selvittämään tilanne. Tehtävät sijoittuvat erilaisiin ympäristöihin aina höyryävistä tyranidien täyttämistä viidakoista kaupunkitaisteluihin Eldareita vastaan. Jokaisella kartalla on erikseen määritelty tehtävä, tietyn vihollisen johtajan tuhoaminen tai esimerkiksi kaupungin porttien sulkeminen vihollisten nenän edestä. Kartoilla on tiettyjä strategisesti tärkeitä pisteitä, joiden ottaminen omaan haltuun kannattaa, koska tällöin kiertoradalta olevalta emoalukselta voi teleportata täydennysjoukkoja paikalle, sekä vanhoja menetetyn teknologian ajalta olevia tehtaita ja generaattoreita, joiden valloittaminen omaan haltuun antaa space mariineille etua suuremmassa kampanjassa. Näita rakennuksia valloittamalla avautuu välillä myös puolustustehtäviä, joissa suurten vihollismassojen hyökkäyksen torjuminen tuo joukoille mukavasti himoittua kokemusta sekä uusia varusteita.

Yksittäinen tehtävä epäonnistuu jos kaikki yksiköt pääsevät kuolemaan yhtäaikaisesti. Muulloin kaatuneita komentajia on mahdollisuus elvyttää muilla komentajilla, jonka jälkeen heidän täydennysjoukkonsa voivat teleportata paikalle edellämainituissa kartan pisteissä. Tämä ominaisuus mahdollistaa pelityylin, jossa välillä joutuu todella huhkimaan ja taktikoimaan pysyäkseen hengissä, mutta yhden yksikön kaatumista ei tarvitse pelätä liikaa, jolloin yksittäinen herpaantuminen ei pilaa koko peliä. Lisäkiemurana tehtävien suorittaminen ja niistä saatava kokemus, rankataan kolmella eri mittarilla: Nopeus, vihaisuus ja kestävyys. Yleensä vihaisuuspisteiden maksimointiin tarvittavan kartanpuhdistusoperaation tekemiseen menee niin kauan aikaa että nopeuspisteet kärsivät ja toisaalta kestävyydestä saavutetut pisteet katoavat joka kerta kun yksikön komentaja taintuu ja hänet joutuu herättämään taistelukentällä.

Täysasetuksilla pelin grafiikat ovat todellista silmäkarkkia parhaimmillaan. Tämä vaatii koneelta kuitenkin potkua.

Co-op kampanjan lisäksi Dawn of War II tarjoaa maksimissaan kuuden pelaajan välisen head-to-head moninpelin, sekä Last Stand -pelimuodon, jossa yritetään selviytyä ylivoimaista vihollista vastaan mahdollisimman pitkään. Kaikenkaikkiaan pelattavaa riittää iltaan jos toiseenkin ja kampanjan mielenkiintoinen tarina juonenkäänteineen saa mielenkiinnon pysymään yllä hamaan loppuun saakka. Dawn of War II vaatii konehuoneesta jonkin verran vääntöä ja varsinkin Maugin AMD-prossu/ATI-näyttis -yhdistelmällä tuntui aluksi olevan hieman ongelmia pelin pyörittämisessä. Toimiessaan peli on nätti kuin sika pienenä ja se mallintaa pienen kokoluokan taisteluita äärimmäisen viihdyttävästi. Pelin pelattavuus on huippuluokkaa, yksiköiden kontrolloinnin muuttuessa nopeasti intuitiiviseksi. Bolterit jyrisevät, liekinheittimet käristävät xenoja ja meininki on läpikötaisin sopivan äijää. Musertavan tyranidirynnäkön torjuminen pienellä space marine joukolla on harvinaisen tyydyttävää puuhaa ja reaaliaikastrategioiden ystävien lisäksi uskallan suositella DoW kakkosta myös vuoropohjaisten strategioiden ja miksei myös tietokoneroolipelien ystäville. Tätä kirjoittaessa peliin on ilmestynyt ensimmäinen lisäosa Chaos Rising, joka tuo kaaoksen kätyrit taistelukentille uuden yksinpeli-/co-op-kampanjan myötä ja luulen että lisäri on vahvoilla kun mietimme Maugin kanssa seuraavaa pelihankintaamme.

- Mordjinn

Allods – Maagivinkkejä aloittelijoille

Päätin kuin päätinkin jatkaa Allods -uraani, koska riippumatta pelin tulevaisuudesta nautiskelin seikkailuista ja peli on ilmainen. Seikkailuni veivät minut Nezebgradin pohjoisosiin, joissa paikalliset örkit pyysivät apuani monenlaisissa tehtävissä. Allods poikkeaa viimevuosina pelaamistani online roolipeleistä siinä että monstereiden tappamisesta ei hirmuisesti kokemuspisteitä heru ja levelöiminen täytyy tehdä erilaisia questeja tekemällä. Toisia tämä ärsyttää, koska varsinkin useampaa hahmoa levelöidessä on yhdessä paikassa grindaaminen nopeampi tapa saada kokemustasoja, mutta ainakin nyt vielä ensimmäisen hahmoni kanssa paikkojen tutkiminen on ollut mukavaa.

Leveleillä 1-9 hahmon saadessa tason hän saa nostaa yhtä hahmon attribuuttia yhdellä pisteellä ja saa yhden pisteen laitettavaksi uusiin talentteihin, jotka maagin tapauksessa ovat taikoja. Talentpisteillä voi joko ostaa täysin uuden avoinna olevan taian tasolle yksi tai niitä on mahdollista säästää. Voimakkuuden kaksi taika maksaa kaksi pistettä ja maksimivoimakkuus kolme vastaavasti kolme pistettä.

Alkutasoilla taikavalikoima on suppea.

Jokaisella hahmoluokalla on lisäksi neljä luokalle tärkeää attribuuttia ja niihin kannattaa todella keskittyä. Allods on erittäin attribuuttiriippuvainen peli, eli vääriä kykyjä nostamalla voi hahmonsa rikkoa tai ainakin hänen tehoaan laskea selkeästi. Hahmon tasapainotus onkin mielenkiintoista puuhaa, varsinkin kun osa asioista täytyy vain oppia kantapään kautta.

Tässä onkin muutama vinkki aloitteleville taikureille:

- Wandin (eli maagin ranged aseen) ehdottomasti tärkein arvo on sen magical power. Luulin aluksi että WoWin tapaan maagin aseet ovat lähinnä stattiboostereita, mutta taikojeni teho nousi huimasti hankittuani uuden tehokkaamman taikasauvan. Kaksinkertaistin taikojeni tekemän vahingon kun ymmärsin vaihtaa sauvan parempipoweriseen. Vaikka saisit toisesta tavarasta ihanasti statteja kannattaa AINA ottaa sauva jossa on hitusenkin korkeampi magical power.

- Koska maagien kamoissa tuntuu olevan hyvin intelligenceä, perceptionia ja wisdomia päätin sijoittaa leveleistä saatavat attribuuttipisteet luckiin. Korkeammat criticalit ovat aina mannaa. Jos tuntuu siltä että on pilannut hahmonsa huonoilla stattivalinnoilla, niin item shopista pitäisi olla saatavana tavaroita jotka mahdollistavat kykyjen resetoinnin.

Hahmoikkunassa tärkeimmät kyvyt on merkitty avuliaasti vihreällä.

- Monet keräävät taikojen tehoa lisäävää intelligenceä varusteisiinsa muiden stattien kustannuksella. Tämä on virhe, koska tällöin usein hahmon perception jää varsin alhaiseksi. Perception vaikuttaa vihulaisen mahdollisuuteen vastustaa taikaa, joko puoliksi tai kokonaan. Paraskin taika menettää tehonsa jos perception jää alhaiseksi. Ilmeisen hyvä olisi pyrkiä pitämään resist prosentti maksimissaan 20% korvilla.

- Jossain lvl9 tienoilla kaupungin itäosissa voi tehdä rotantappo – repeatable questia alueella, jossa on usein raidi pystyssä. Kannattaa pyytää kutsu raidiin, jolloin questin tekeminen on todella nopeata. Questista saa Nezebgrad City Council – reputationia, jonka kerättyään Respected tasolle voi ostaa City Councilin kauppiaalta halvalla todella oivallisia tarvikkeita.

Tason 10 jälkeen hahmolle aukeaa uusi kolmiruutuinen talent-puu aiemman talent-ikkunan lisäksi hyvin paljon WoWin talent-puiden tapaan. Maagilla nämä kolme eri talent-ikkunaa erikoistavat taikurin joko tuli-, sähkö- tai jäätaikuuteen. Siinä missä perustaikojen talent ikkunaan saa automaattisesti levelöidessä yhden pisteen sijoitettavaksi, täytyy tähän kolmijakoiseen talent-puuhun ostaa rubiineja, joilla eri taidot aukaistaan. Palaan tähän aiheeseen myöhemmin, koska olen tutkinut mahdollisia buildeja vasta pintapuolisesti.

- Mordjinn

Allods – Vaikeuksia taikamaassa?

Olen viimeisimmän viikon nauttinut seikkailuista Allodsin mielenkiintoisessa ja tunnelmarikkaassa maailmassa.  Jo aiemmin pelaajakunta on vastustanut kiihkeästi pelin Fear of Death mekaniikkaa, joka kuoleman korjatessa iskee hahmolle todella rampauttavan debuffin, joka kestää yli tunnin. Ainoa tapa päästä eroon debuffista on käyttää parfyymiä kuolonkatkun karkoittamiseen ja totta kai tätä parfyymiä on saatavilla item shopista. Pelin jenkkifoorumeilla FoDia vastaan avattuja threadeja on poistettu adminien toimesta kunnon sensuurityyliin ja innokkaimpia vastustajia on bännätty foorumeilta ja jopa itse pelistä IP bännillä. Selkeästi aihe on niin arka että pelinkehittäjä ei halua suuren yleisön tietävän tällaisen mekaniikan olevan pelissä mukana.

Eilen kuitenkin tummat pilvet alkoivat kerääntyä pelin yläpuolelle oikein urakalla kun pelin viimeisimmän tulevan patchin tiedot julkistettiin. Pelin item shop, josta pelaajat voivat ostaa tavaroita oikealla rahalla, aukesi ja kävi ilmi että verrattuna Venäjän hintoihin eurooppalaiset ja jenkit joutuvat maksamaan kamoista kaksikymmenkertaisen hinnan. Jotkut perustelevat hintoja Venäjän alhaisemmalla tulotasolla ja sanovat että peli on suhteessa tuloihin yhtä kallis joka paikassa. Kuitenkin jos ajattelee että nyt vaikka tuo kutakuinkin pakollinen parfyymiostos maksaa yli kymmenen euroa per 20 parfyymin stackki on hinta varsin huima. Esimerkiksi end game raideissa keskivertopelaaja kuolee ainakin kymmenen kertaa viikossa, tämä tarkoittaisi että kuukaudessa pelkästään parfyymeitä tarvittaisiin kaksi stackia, puhumattakaan PvP pelaajista, joille peli tulisi todella kalliiksi. Lisäksi kävi ilmi että tasolla 40 Fear of Death kestäisi peräti kaksi tuntia.

Näyttikin siltä että gPotato on päättänyt rahastaa pelillä oikein kunnolla ja he rikkoivat pelaajille aiemmin annetut lupaukset item shopin välttämättömyydestä pelistä nauttimiselle. Vielä kun huhut kertoivat pelin taustavoimissa vaikuttavan yksi Venäjän ahneimmista mikromaksufirmoista kuulostaa tilanne todella pahalta. Itse koen että voin hyvin sijoittaa 10 euroa kuussa hyvään peliin ja item shoppiin, mutta jos hinta lähentelee 50 euroa kuussa voidakseni harrastaa end game PvEtä niin löydän kyllä jonkin mielekkäämmän tavan käyttää nuo rahat. Hyvänä uutisena uudessa patchissa peliin vihdoin saadaan kauan odotetut ratsut, mutta ei liene kenellekään yllätys että jotta ne toimisivat täydellä teholla pelaajan tulee ostaa niille muonaa item shopista.

Monesta lähteestä (muun muassa pelin foorumit, Keen and Graevs Gaming blog ja Mmorpg.com) kiirivät huhut lisäksi väittävät että pelin alkuperäinen kehitystiimi ei enää työskentele Allodsin parissa. Tämä tarkoittaisi sitä että peliin ei enää kehitetä lisäsisältöä ja mahdollisten bugien liiskaus hidastuu tai jätetään kokonaan tekemättä. Väitetään että pelin taustalla vaikuttaa ahne konglomeriaatti, jolla ei ole kiinnostusta pelaajia tai pelaamista kohtaan vaan he ovat vain ja ainoastaan rahan perässä.

Allodsin pelaajat olivat shokissa ja reagoivat voimakkaasti ja myönnän että ainakin itse mietin tarkkaan aionko kuluttaa aikaani peliin, jota ei tulle tukemaan lähitulevaisuudessa. Kuitenkin muutama tunti sitten gPotato julkaisi virallisen tiedotteen jenkkisaitillaan,jossa he ampuvat kehittäjähuhun alas ja kertovat ottavansa pelaajien huolet tosissaan. Nähtäväksi jää tuleeko tämä olemaan vain sanahelinää vai kyetäänkö ongelmiin kehittämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Toivon todella että Allods Onlinen kehitys jatkuu ja että pelin pelaaminen olisi mahdollista noin 10 euron kuukausisijoituksella. Peli on fantastinen ja olisi todella suuri sääli jos sen joutsenlaulu jäisi näin lyhyeksi.

Allods Online – Tervetuloa Nezebgradiin

Kukistettuani Liigan astraalilaivakapteenin kaksintaistelussa, teleporttaannuin outoihin maanalaisiin viemäreihin. Sain kuulla olevani Imperiumin tärkeimpiin kuuluvan suurkaupungin alla sijaitsevissa katakombeissa ja viipymättä minut määrättiin tekemään erilaisia kokeita rotilla sekä sotavangeilla laitteella jota tiedemiehet kutsuivat psykomittariksi. Todistettuani lojaaliuteni Imperiumille minut lähetettiin tapaamaan kaupunginvaltuutettuja ylös maan pinnalle. Harvoin on auringonvalo tuntunut niin mukavalta nekroteknologisesti parannellulla ihollani kuin kavutessani ulos viemärisisäänkäynnistä kaupungin eteläosissa. Ihmisvilinä ympärilläni ja horisontissa kattojen yläpuolella mustaa savua tupruttavat tehtaanpiiput toivat mieleen lapsuuteni ja saivat radioaktiivisen sydämeni pamppailemaan ylpeydestä. Tämä on Nezebgrad, Imperiumin ylpeys, jonka vankat muurit suojaavat kansalaisiaan huolehtivan äidin käsivarsien tavoin…

Space Marine kaptee...errr...Ylikouluttaja Sarbaz Veeda.

Allodsin alun lyhyen yksinpelisession jälkeen alkaa varsinainen moninpeliosuus, joka seurailee kovasti muista moderneista MMORPGeista tuttuja linjoja. Rottia tapetaan ja questien perässä juostaan milloin mihinkin suuntaan. Tässä vaiheessa myös hahmon taito- ja taikarepertuaari alkaa kasvaa ja tappeleminen muuttuu hieman mielekkäämmäksi. Alun viemärissä ei vietetä kuin hetki, jonka jälkeen päästään maan pinnalle Nezebgradin kaupungin vilinään.

Vaikka olin alusta alkaen pitänyt Allodsia kauniina pelinä ja pitänyt sen lievästi sarjakuvamaisesta graafisesta tyylistä, loksahti suuni auki Nezebgradin Vanhalle Aukiolle saapuessani. Peli on ällistyttävän kaunis ja kaupungin venäläistyyli kyrillisin kirjaimin kirjoitettuine kyltteineen vain lisää fiillistä. Tunnelma on mahtava yhdistelmä venäläisiä kansantaruja, fantasiamaailmaa, venäläistä realismia taiteessa (sirppi ja vasara anyone!?) ja steampunkkia. Iski ainakin allekirjoittaneeseen kuin ne kuuluisat Korkeajännityksen miljoona volttia. Koska minulle pelin tunnelma on pelattavuuden lisäksi yksi tärkeimmistä yksittäisistä tekijöistä, oli hienoa nähdä kuinka paljon siihen on Allodsissa panostettu.

Kaukaisuudessa siintää Nezebgradin linna.

Tunnelmaa lisäävät pelin questit, joiden taustatekstit on mielenkiintoisesti kirjoitettu ja osa niistä on vain yksinkertaisesti hauskoja. Vai miltä kuulostaa kaupungin ilmoitustaululta löytämäni quest, jossa tehtäväksi annetaan: “Hoirappas meitille sen Hyeenajengin pomomiähe Slouchin pää ja sä saat palio kultaa ja kunniaa. Terveisin Pollaripälikkö.” Naureskelin itsekseni pelikehittäjien tapaa tehdä lainvalvojista kirjoitustaidottomia ja lähdin sen enempiä miettimättä suorittamaan tehtävää kuin kunnon seikkailija ikään. Lopulta tapettuani Slouchin kävelin ylpeänä poliisipäällikön luokse, joka yllätyksekseni saikin hirmuisen raivarin kiittämisen sijaan. Kävi ilmi että viestin olivat jättäneet Hyeenoiden kanssa kilpailevan jengin jäsenet ja olin ajattelemattomuuttani voinut käynnistää täysimittaisen jengisodan! Poliisipäällikkö vielä haukkui minut lyttyyn, että olin voinutkin kuvitella poliisivoimien koulutetun edustajan olevan noin kirjoitustaidoton, ettei edes sanaa poliisipäällikkö oltu osattu kirjoittaa oikein. Että sillälailla.

Tehtäväkuvauksia lukeekin ilokseen ja vaikka suurin osa niistä on sitä nettiropejen “tuo minulle kymmenen peikon pää” tai “vie tämä näyte professori Borgiukselle” peruskauraa, niin aika rientää kun suhailee ympäri eteläistä Nezebgradia erilaisia questeja tehden. Sanon eteläistä Nezebgradia, koska kaupunki on varsin mittavan kokoinen ja olen vasta päässyt raapaisemaan sen katujen, puistojen ja tehdasalueiden kompleksia pintapuolisesti. Pyörin ja pähkäilin pelkästään kaupungin keskellä olevassa, muun muassa profession trainerit, pankin ja huutokauppakamarin sisältävässä, linnakkeessa parisen tuntia maisemista nauttien, coolien npc:eiden kanssa huulta heittäen ja uusia paikkoja tutkien.

Kaupungissa riittää lääniä seikkailtavaksi isommallekin porukalle.

Professioneja, eli ammatteja, Allodsissa on seitsemän erilaista. Neljä näistä on käsityöammatteja ja hahmostaan voi tehdä alkemistin, nahkurin, sepän tai ompelijan. Kolme muuta ovat niinsanottuja keräilyammatteja joihin kuuluvat herbalismi, kaivostyö sekä ainoa pelin erikoisuus disassembly, jolla erilaisia tavaroita voi purkaa osiin. Koska Allodsista on varsin vähän ensikäden tietoa saatavilla oletan disassemblyllä saavutettavien tavaroiden olevan tarpeen esimerkiksi astraalilaivojen rakentamisessa. En tiedä. Pelin alussa voi hahmolleen valita yhden ammatin ja huhut kertovat että toisen ammatin voi hankkia itselleen jossain vaiheessa, mutta se maksaa joko oikeaa tai leikkirahaa.

Koska killastani tulee takuuvarmasti löytymään taitavia käsityöläisiä päätin opiskella Mordielin ammatiksi herbalismin. Kukkien ja erilaisten yrttien keräily taisteluiden välissä on rentouttavaa puuhaa ja luojan kiitos yhden kukan poimimiseen ei Allodsissa kulu montaa sekuntia. Verrattuna esimerkiksi Aionin piinaavan hitaaseen keräilyyn, sujuu homma Nezebgradin kukkapenkeissä joutuisasti. Koska Allods mahdollistaa vain yhden ammatin, voi terävä bisnesmies tehdä keräilyammateilla mukavasti rahaa kauppaamalla raaka-aineita huutokaupassa käsityöläisille ja epäilenkin nyt tulevana viikonloppuna kaupan käyvän kuumana. Nähtäväksi jää kenestä tulee Imperiumin kovin kukkakauppias. Aloitteleville keräilijöille huomiona seikka, että korkein saavutettavissa oleva taso keräilylle on aina hahmon taso x 10. Eli lvl7 Mordielin tapauksessa herbalismini jumiutui 70:een, kunnes taas dingaan.

Nezebgradin pankissa on kaikenkarvaista kävijää.

Dingaamisesta, eli levelin saavuttamisesta, puheenollen Allods käyttää varsin mielenkiintoista tapaa tasoittaa kokemuspisteiden saantia hoocee pelaajien ja casualien välillä. Hahmon saavuttaessa experienceä hän kerää samaan aikaan myös väsymystä (fatigue) samaan tahtiin, eli jos hahmo saa 200 kokemuspistettä tapettuaan mömmön saa hän myös 200 väsymyspistettä. Väsymyspisteet voi muuttaa kokemuspisteiksi lepäämällä majatalossa ja jokaisella hahmolla on leveliin perustuva päivittäinen maksimiväsymysmäärä. Käytännössä siis tämä on tuplaexpo, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka, jonka jälkeen suoritetut questit ja tapot antavat vähemmän kokemusta (koska väsymystä ei enää kerry). Tällöin voikin tulla eteen tilanne jossa pitkän peli-illan päätteeksi ei viimeisiä questeja kannatakaan palauttaa, vaan odottaa seuraavaan päivään ja väsymyksen resetointia.

Olisin voinut levätä majatalossa pidempääkin, mutta valtion asiat eivät odota. Komentajani määräsi minut viemään tärkeät tullipaperit Itä-Nezebgradiin ja niillä on kuulemma KIIRE…

- Mordjinn

Allods Online – Venäläistä MMORPG laatutyötä

Olen hakannut online roolipelejä siitä asti kun Tatun luona ensimmäistä kertaa pääsin kokeilemaan Ultima Onlinea kauan sitten. Se uskomattoman hieno tunne, joka syntyi kun tajusi muiden hahmojen olevan ihmisohjauksessa ei koskaan palaa, mutta olen viettänyt todella hienoja hetkiä virtuaalimaailmoissa ystävien kesken. World of Warcraft burnoutin ja Warhammer Onlinen sekä Aionin aiheuttamien pettymyksen jälkeen on taas aika kokeilla jotain uutta ja tällä kertaa arpa osui Allods Onlineen, venäläistä laatutyötä olevaan kuukausimaksuttomaan nettiropeen.

Allods on ollut ulkona Venäjällä jo jonkin aikaa ja ensikosketuksella peli vaikuttaa lupaavalta. Allodsin avoin beta alkoi eilen, 16. helmikuuta, mutta koska hahmoja ei poisteta ihkaoikean julkaisun yhteydessä onkin todennäköistä, että julkaisija kutsuu nykytilaa avoimeksi betaksi vain jotteivät pelaajat valittaisi mahdollisista muutoksista ja nerffeistä liikaa. Peli on kuukausimaksuton ja rahavirtoja pelin julkaisja gPotato suunnittelee saavansa item shopista, josta pelaajat voivat ostaa boostia hahmoilleen oikealla rahalla. Kukaan ei vielä tunnu tietävän kuinka virtuaalitavaran kauppa tulee toimimaan, mutta huhuttu on että oikealla rahalla saatavat tavarat olisivat lyhytkestoisia buffeja, hahmon ulkonäköön vaikuttavia esineitä sekä hahmon kykyjen uudelleenjärjestämiseen tarvittavia respeccejä. Näinollen peliin ei tule pay-to-win mahdollisuutta, joka ainakin omalta osaltani tuhoaisi kiinnostuksen Allodsia kohtaan. Koska aikaa on nykyään niin vähän ja pelejä niin paljon niin kuukausimaksuttomuus on todella koukuttava etu. Ajattelen että pelailen rauhassa silloin tällöin ja voin nauttia pelistä rauhassa ilman kiirettä, koska en sitoudu mihinkään kun aloitan pelaamisen.

Luotuani gPotato-tilin ja ladattuani pelin ilmaisen asennuspaketin päästiin jo itse asiaan, eli hahmonluontiin. Pelissä on mörppien perinteeksi jo muodostunut ryhmittymäjako, tällä kertaa kaksi toisiaan vastaan kilvoittelevaa puolta on nimetty Leagueksi ja Empireksi. Liigan puolella seikkailevat ihmisrotu Kanians, pikkuruisilla siivillä varustetut Haltiat sekä huvittavat Gibberlingit, joita pelatessa hahmo koostuu kolmesta karvaisesta pikkugremlinistä. Imperiumia taasen edustavat ihmismäiset Xadaganiaanit, nekrotech-rotu Arisen sekä jättiläismäiset Örkit. Kaikilla roduilla on omat rodulliset ominaisuutensa sen mukaan minkä pääluokan hahmolleen valitsee. Esimerkiksi Haltijamaagilla on älykkyyttä 30 sekunnin ajan buffaava kyky siinä missä Arisen maagi saa Arcane Boltin repertuaariinsa. Hahmoluokat jakautuvat kahdeksaan pääluokkaan (Warrior, Paladin, Scout, Healer, Warden, Mage, Summoner sekä Psionicist) ja niiden ja rodun yhdistelmästä syntyy varsinainen hahmon classi omine erikoiskykyineen.

Eri rodut ja hahmot ovat hienon näköisiä ja hetken pähkäiltyäni valitsin Arisen sorcererin, jonka nimesin Mordieliksi, viilattuani ensin miekkosen ulkonäön kuntoon. On näet täysi mahdottomuus alkaa pelaamaan edes testimielessä hahmolla jonka ulkoinen habitus ei vakuuta. Vaikutusmahdollisuuksia hahmon ulkonäköön on sopivasti casual pelaamisen aloitteluun, mutta jää nähtäväksi ovatko hahmot korkeammissa tasoissa kovin saman näköisiä keskenään. Todennäköisesti Item shopista pystyy ostamaan kivoja vanity-tavaroita, joilla sankaristaan saa tehtyä omaa silmää miellyttävän.

Mordielin seikkailut alkoivat vihreänä alokkaana Astraalilaiva Voittamattoman kannelta. Aluksemme oli Liigan hyökkäyksen kohteena ja minut määrättiin auttamaan laivan puolustamisessa. Yhdessä toisten alokkaiden kanssa onnistuimme nopean taistelun jälkeen tuhoamaan Liigan valtausryhmän ja päädyin auttamaan Vanhempaa Tykkimiestä, Yasskul Odzhia, joka määräsi minut hetkeksi kaatunutta tykkimiestä tuuraamaan astraalilaivojemme tykkikannella. Vajaan puolentunnin seikkailun jälkeen minut määrättiin auttamaan vastustajan astraalilaivan komentajan neutraloimisessa. Taistelu oli tiukka, mutta jättiläismäisen astraalihirviön yllätyshyökkäyksen kohteeksi joutunut Liigakapteeni käristyi tulipallooni kirouksia kirkuen.

Pelin alussa perusasiat opiskellaan rauhassa ja jokainen pelaaja aloittaakin omassa pienessä instanssissaan Voittamattoman kannella. Wowia ja muita nykymörppejä pelanneet ovat kuin kotonaan Allodsin käyttöliittymän kanssa ja tarvittaessa nappuloita voi kustomoida oman makunsa mukaisiksi. Peli sai välittömästi lisäpisteitä hienosta aloituksestaan. Aloistusalueena Voittamaton on yksi hienoimmista ja erikoisimmissa mitä mörppiurallani on tullut vastaan ja putkijuoksumaisuus auttaa aloittelevia pelaajia ymmärtämään kuinka peli toimii. Questit ovat melko perushuttua, mutta niiden kuvaukset on kirjoitettu hyvin ja heti kärkeen pelistä huokuu laadukkuus. Mitään nettiropeveteraaneille varsinaisesti uutta Allods ei tarjoa, mutta huomasin nauttivani Voittamattoman kannella seikkailemisesta erittäin paljon.

Allodsin erikoisjuju ovat korkeammilla tasoilla rakennettavat astraalilaivat,  jotka tarvitsevat ihmispelaajista koostuvan miehistön. Näillä laivoilla lennetään myös astraaliavaruudessa erilaisiin raidikohteisiin kohtaamaan isoja pahoja hirviöitä ja voittamaan kultaa ja kunniaa itselle ja killalle. Vielä kun nämä alukset täytyy itse rakentaan erilaisten questien kautta niin pakkohan sitä on päästä killan kanssa itserakentamallamme avaruuslaivalla lentelemään.

Palaan Allodsin pariin lähitulevaisuudessa, jahka ehdin hieman syvemmälle pelin maailmaan. Nyt jo voi sanoa että jos on muutama tunti aikaa, kannattaa peliä kokeilla. Siinä kun ei häviä mitään.

- Mordjinn

Left 4 Dead – Zombit vs. Rillikerho

Olemme monasti Maugin kanssa muistelleet lämmöllä vanhaa kunnon (nykyään ilmaseksi saatavana olevaa) Hidden and Dangerousia ja niitä hienoja hetkiä kun johdimme laskuvarjokommandomme läpi Toisen Maailmansodan melskeiden, sen ajan rätisevien voice-comien tuodessa oman lisävärinsä toimintaan. Aionin aiheutettua meille pettymyksen Wowimaisuudellaan, oli haussa jokin suhteellisen kevyt ja hauska co-op riehunta, johon voisimme ottaa mukaan muitakin Rillikerholaisia. Steamin alennuspäiviltä saimme tilattua Left 4 Deadin, eli tuttavallisemmin Leftiksen, neljään pekkaan, jonka jälkeen rauhalliset koti-illat muuttuivat helvetilliseksi kujanjuoksuksi zombeja vilisevässä kaupungissa.

Koska Leftiksessä ei ehdi paljoa kirjoitella tovereille, oli ensimmäisenä hoidettava äänikommunikaatio kuntoon ryhmän välillä. Totesimme että Steamin tarjoama voice chat oli äänenlaadultaan hirveätä kuraa ja päädyimme loppujenlopuksi puhumaan Skypen konferenssipuheluita, koska sen kautta toisten avunhuudot, puuskutus ja kiroilu kuuluivat kaikkein parhaiten. Näistä kauhun- ja riemunparahduksista pääsivät nauttimaan myös paremmat osapuolemme. Esimerkiksi ensimmäisen peli-illan jälkeen vaimoni oli sitä mieltä että olemme hulluja koko sakki ja sääli kovasti naapureitamme.

Huutoa todellakin syntyi, koska Left 4 Deadissa on kyetty luomaan todella loistava tunnelma ja kun yllättävä zombierynnäkkö puskee päälle oli vaikea pysytellä hiljaa. Lisäksi pelin “ohjaaja” heittää pahaa-aavistamattomien selviytyjien niskaan erikoiszombeja, kuten sisuskalut ulosrepivän Hunterin, jolloin muiden ryhmän jäsenten tulee olla hereillä tai jostakusta tulee kebabia.

Lueskelin ennen pelaamiseen ryhtymistä muutamilta keskustelufoorumeilta muiden mielipiteitä pelin vaikeusasteesta ja se tuntui kaikkien kirjoittajien mielestä olevan kovin helppo. Liekö vanhan liipasinhiirennappi ollut ruosteinen ja ryhmämme taktiikat vajavaisia, mutta aluksi peli vei Rillikerhoa 100-0. Epäilenkin että foorumikirjoittelut olivatkin minua ja Maugia Wowin areenalla pieksäneiden norjalaisten 12-vuotiaiden käsialaa. Nuo online pelejä riivaavat spesialistit ja pelinpilaajat ovat siis ulottaneet esiteinirefleksinsä myös Left 4 Deadin maailman.  Toki pienen harjoittelun jälkeen väänsimme Leftiksen läpi toiseksi vaikeimmalla vaikeustasolla, kunhan hieman ensin hioimme taktiikkaa. Go Rillikerho!

Pelin skenaariot veivät hienosti meidät zombileffan läpi ja lopputaisteluissa lensi ärränpää jos toinenkin. Loppujenlopuksi Left 4 Dead on varsin aivotonta räiskintää, jossa ei paljoakaan tarvitse ajatella, mutta pelin luoma immersio on huippuluokkaa. Mukaan on ängetty roppakaupalla hienoja yksityiskohtia kuten elokuvajulistemaiset alkuscreenit ja skenaarion “lopputekstit”, joista näkee koko skenaarion statistiikat. Aseita on juuri tarpeeksi ja skenaarioiden maisemat tuovat mukavaa vaihtelua meininkiin. Varsinkin toiseksiviimeisen skenaarion klaustrofobinen maissipelto ja saman skenaarion ladossa tapahtuva lopputaistelu jäivät mahtavina kokemuksina mieleen.

Rillikerholle Left 4 Dead oli erinomainen kokemus. Sanoo vaimo mitä tahansa, zombintappo neljän hengen co-oppina on loistava tapa viettää laatuaikaa ystävien seurassa. Hyvän pelin tavoin Leftis sai aikaan onnistumisen elämyksiä ja syvän witutuksen tunteita ja pelin edetessä opimme jopa huutamaan mikkeihimme hieman hiljempaa. Peli oli meille myös juuri tarpeeksi pitkä, koska viimeisen skenaarion jälkeen tuli sellainen olo että kivaa oli, mutta hyvä että loppui. Ehkä jossain vaiheessa hankintalistalle menee Leftiksen kakkosversio, kunhan sen hinta hieman laskee. Toki on mahdollista että palaamme ykkösenkin pariin ja rykäisemme vielä läpi jonkin monista Left 4 Dead – fanien tekemistä skenuista. Sitä odotellessa kutkuttaisi kokeilla Borderlandsia nelinpelinä tai Modern Warfare 2:sta Maugin kanssa, mutta tällä hetkellä yhteispeliaika palaa lauta- ja miniatyyripelien parissa, joten digitaaliset seikkailumme saanevat jatkoa vasta tuonnempana.

- Mordjinn

Warhammer 40k MMORPG esille E3-messuilla

Pelisivusto Gamespotin saamien tietojen mukaan pelitalo THQ:n toimitusjohtaja Brian Farrell on neljännesvuosi-bisnesraportissaan paljastanut THQ:n valmistelevan Warhammer 40.000 massiivinettipeliä. Tieto tuli ilmi Farrellin kommentista yhtiön tulevista lypsylehmistä:

“Meille Warhammer 40k MMO on selkeä mahdollisuus korkeisiin tuloihin”Farrell kertoi analyytikoille ja sijoittajille raportissa. ” Mielestämme meillä on erittäin kilpailukykyinen MMO, ja onnistunut peli tarjoaa mahdollisuudet tuloihin jopa kuuden-seitsemän vuoden ajan. “

Pelin tekee THQ:n Teksasilainen Vigil Studios, jonka viimeisin peli Darksiders sai varsin ristiriitaisen vastaanoton pelilehdistössä. Projektin johdossa on aiemmin NCSoftilla työskennellyt David Adams. Raportissa Farrell kertoi suuren yleisön pääsevän näkemään ensivilkaisun WH40k onlineeen tämän vuoden kesäkuun puolivälissä järjestettävillä E3-messuilla.

Online pelien ystävänä ja wanhana Warhammer 40.000 maailmankaikkeuden fanittajana jopa innostuin uutisesta, vaikka järki sanoo että peli on liian kaukana julkaisusta että sitä edes kannattaisi ajatella. THQ on varsin menestynyt pelitalo ja heillä on menneisyys nelkyttonnisen universumiin sijoittuvien Dawn of War ja Dawn of War II – pelien kanssa, joskin kehitystiimi DoW:eissa oli strategiapuolen peleihin erikoistunut Relic Entertainment. Toivomus on että tätä peliä ei sössitä ja että julkaisijalla riittää rahaa ja malttia viilata peli mahdollisimman valmiiksi ennen julkaisua, ettei pelille käy kuten esimerkiksi täysin bugisena julkaistulle Age of Conanille. Tulee myös olemaan mielenkiintoista nähdä uskaltaako THQ tuoda MMORPG genreä uudistavia ratkaisuja peliin, vai tuleeko pelistä taas yksi Aionin ja Warhammer Onlinen kaltainen hiukan muuneltu WoW klooni, hiukan kiillotetuilla grafiikoilla.

Jos hiukan fiilistelee niin parhautta olisi jos peli tapahtuisi yhdessä suuressa universumissa EVEn tapaan. Questit olisivat monimuotoisempia ja mielenkiintoisempia kuin nykymörpeissä ja isot pelaajien väliset taistelut olisivat toteutettu siten että niillä on jotain muutakin merkitystä kuin hahmon henkilökohtaisten pisteiden keruu. Lisäksi omilla avaruusaluksilla täytyy päästä lentelemään ystävien kesken, land speedereillä ajelemaan. Ainakin Land Raider, Land Speeder ja pari muuta ajoneuvoa on mallinnettu Kotakun paljastamassa konseptitaiteessa, eli noiden osalta hyvältä näytää. Kaiken tulee olla totta kai äärimmäisen tyylikkäästi tehty niin pelattavuuden, fiktion kuin taiteenkin osalta. Yksittäisellä pelaajalla olisi hyvin vähän valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa isoihin linjoihin, mutta voimakas pelaajien allianssi mahdollistaisi siirtokuntien perustamisen uusille planeetoille ja suuren mittakaavan taistelut. Missään nimessä kaikkia olemassaolevia rotuja ei saa änkeä kahden “hyvän” ja “pahan” ryhmittymän alle WoW tyyliin, se että Imperiumi olisi liitossa joidenkin saastaisten Eldarien tai muun alieni roskasakin kanssa ei vain toimi.

Kesällä ollaan viisaampia.

- Mordjinn