Painting Tutorial: X-Wing N’dru Suhlak Z-95 Headhunter

Long time no see! Since this post might also interest the international community I’ll do this one in English. Here’s how I painted the X-Wing Headhunter for Scum pilot N’dru Suhlak. The base miniature is the Rebel Headhunter from the expansion pack, but there’s no reason why the Scum Headhunter from the Most Wanted box wouldn’t work as well. For the brush I used Army Painter Regiment Brush and Citadel Layer Brush. They are a bit big for the finer details, but I like how they carry more paint than the very very thin ones. The paints were what I had in the box, but any relatively similar color will do. This isn’t the only way to paint N’dru’s ship, but this is how I did it. All the techniques required are simple and you can do this if you just take it one step at the time and don’t rush. The details are so small that from arms lenght away the ship will look cool even if you didn’t get all the proportions right.

Please click on the pictures to see them in larger size.

1. Preparations

Before starting the process I built a painting peg from a cotton swab handle. This way I can let the miniature dry between stages in the stand and don’t get the precious pegs painted.

2. Basecoat

For the basecoat I airbrushed the whole ship with Vallejo Model Air paint Light Grey (71.050). Any light grey will do and you can do this with a spray or brush just as long as you take care not to clog up the details of the miniature.

3. Wash

Next step is to wash the whole ship with a black wash. Wash is a very thin paint that will flow into holes and crevasses of the miniature to create shadows in the right places. My wash of choice was Citadel Paints Nuln Oil black wash from Games Workshop, but for example Army Painter Dark Tone quickshade is practically the same stuff and will work as well. In emergency you can thin out your black acrylic paint with water and a drop of dish washing liquid (which reduces the surface tension of the water and helps the ”wash” better). I would recommend getting proper hobby paint washes though as they work a lot better and you will achieve good results much easier. There are several good tutorials how to apply washes so check them out if you’re in doubt how to do this. Basically just paint the whole miniature over with the wash and let it dry properly before the next step.

4. Drybrush

There are many good tutorials on the net about drybrushing so I won’t go into details of this technique either. The idea is to first brush most of the paint off the brush on a paper and then swipe gently over the miniature with almost dry brush with little paint on. That way only the most prominent bits of the miniature get painted and the details stand out. The paints used were Citadel (Games Workshop) Dawnstone first a bit more heavily and then Citadel (GW) Longbeard Grey to bring out just the shapest edges and highest tips. Pretty much any medium gray and light gray will do though.

5. Painting the flames

Painting the details is a bit tricky as the model is so small. Using the art from the card as a guide I first painted the general block area with Citadel (Games Workshop) Mephiston Red. The shape of the flames is easier to understand if you break the ship’s side into smaller areas in your head. Look at the art and ask yourself: What is the last part of the tip of the ship where it is all red? How is that related to the cockpit? Compared to the cockpit and the ”side seam line” of the ship, how far does the tip of the flame go? Continue like that, take your time and you’ll be able to paint the flames freehand. If you have too much red somewhere, just grab your light gray and fix the lines.

In order to make the flames more vibrant I painted a narrower line with brighter Citadel Blood Red inside the darker red areas near the cockpit and where the actual flames are. Then to make the colors ”pop” even more I mixed some even brighter Citadel Wild Rider Red to Blood Red and painted that mix on even nearer the tips. Go easy and add a bit a the time. If you feel that the flames go too orange then you can always mix some Mephiston Red to the mix and shade the flames darker. At this point I also added some light gray areas near the flames edges to make the contrast between the red and gray more prominent.

6. Painting the face

This one was the trickiest part of all. Especially the eyes are so small that it is almost more about luck than skill how they come out. Then again if you mess things up just paint the area red and start again. I used the same question asking technique as with flames to get the outlines of the eyes and the mouth right and then colored them black. After the paint was dry I freehanded the teeth and colored them white and added the white areas in to the eyes. I had to go back a couple of times and paint some of the areas black again, but in the end I was satisfied how the mouth looked. Tricky but doable and easily the hardest part of the process. I painted the mouth where it is in the art, but noticed that when on the table while playing the mouth is kind of too low to be really seen properly. So you might want to consider painting it a bit higher up so it will show better while actually flying with N’dru. The paints I used were Citader Black and White, but any acrylic paint will do.

When painting the black details you have your black paint handy and you can also paint the window panels of the cockpit black.

7. Yellow stripes on the engines

I’ve seen some other painters paint the whole engine rings on N’dru’s ship yellow, but to me they look more like stripes on the cockpit side. I painted those with Citadel Averland Sunset yellow. Sorry I didn’t remember to take a picture of this step, but just look at the finished one and you’ll get the idea.

8. Finishing touches.

The art has the tip of the ship much darker than the areas near the cockpit and I imagined that to be grime and soot. So I applied couple of careful layers of thinned down black wash to create the same kind of effect. I used the Citadel Nuln Oil 50/50 thinned with Vallejo Airbrush Thinner, but water will do as well. Just take it very, very easy here as you don’t want to redo the face painting just because you splashed on a bit too much wash.

After that you probably want to spray a dullcoat matt varnish on the ship so your beautiful colors will not rub off while playing. I used Vallejo matt spray varnish, but Citadel or any miniature hobby spray matt varnish will do. There might be even some car spray varnishes that work, but I wouldn’t recommend them. Just respect the amount of time and effort you put into your model already and get that a bit more expensive varnish so you don’t ruin anything just because you wanted to save $5. The varnish will not only protect your model, but will also help the colors blend a bit making the finishing more like the FFG prepainted ships.

 

I hope this tutorial has been useful to you. If you have any questions please ask. Now go and shoot down some Rebels and Imperials with your brand new ship.

– Mordjinn

GenCon 2013 katsaus

Tämän vuoden GenCon Indy, eli jenkkilän RopeCon, on taas takana. Tapahtumassa julkaistaan hirmuinen määrä uusia pelejä ja lisureita ja onkin taas aika koota lyhyt yhteenveto mielenkiintoisimmista uutuuksista. Koska Indianapolisiin on pitkä matka on tämän listan tiedot kaivettu internetin syövereistä.


Warmachine: High Command

Tämä 2-4 pelaajan korttipeli on meille Warmachinisteille varsinainen pakkohankinta. Pelin ideana on värvätä itselleen armeija ja vallata Iron Kingdomsin kuuluisia kaupunkeja ja paikkoja, siinä sivussa muiden kanssa taistellen. Perusboksissa mukana tulee pakat neljälle eri Warmachine -universumin joukolle: Cygnar, Khador, Cryx ja Menoth ja peli vaikuttaa miellyttävän suoraviivaiselta ja temaattisesti vahvalta. Alla Box of Delightsin erinomainen video, josta pelistä ja sen mekaniikasta saa erittäin hyvän idean.

Pathfinder Adventure Card Game: Rise of the Runelords – Base Set

Toinen GenConissa julkaistu mielenkiintoinen korttipeli on Paizon Pathfinder universumiin sijoittuva seikkailukorttipeli. Pelasimme noin vuosi sitten Rise of the Runelords -kampanjan alkua roolipelinä ja nyt meillä on mahdollisuus palata seikkailuihin hiukan kevyemmällä otteella. Pathfinder korttipeli on yhteistyöpeli, jossa pelaajat seikkailevat ympäriinsä ja pyrkivät saavuttamaan kunkin seikkailun päämäärän. Hahmot ovat fantasiapelien peruskauraa maageineen ja samoojineen päivineen ja vihollisista löytyy peikkojen lisäksi tietty lohikäärmeitä sun muita iljetyksiä. Se mikä tekee pelistä perushuttua mielenkiintoisemman on seikka että yksittäisten irtopelien sijaan tätä korttipeliä pelataan kampanjatyylisesti siten että hahmojen kyvyt kehittyvät tarinan edetessä. Voipa huono-onninen hahmo jopa heittää henkensä. Pelin moottori kykenee suunnittelijoiden ja aikaisten arvostelujen mukaan kertomaan pitkiäkin tarinoita, joka kuulostaa vanhan roolipelaajan korviin erinomaiselta. Vielä kun pelaajamäärä on Rillikerholle erinomaisen sopiva 1-6 niin tämäkin on ostoslistalla kunhan vain kauppoihin ilmestyy.

Malifaux 2nd edition

Malifaux on skirmish-tason 28mm miniatyyritaistelupeli, joka sijoittuu outoon viktoriaanisen ajan hirviötäyteiseen maailmaan. Pelasimme ykkösedikkaa jonkin verran, mutta pelin lievä sekavuus ja ajanpuute ajoivat muiden figupelien (eli Warmachinen) pariin. Malifauxin kakkosedikka on ollut toukokuusta saakka betatestissä ja pelin uudistuksessa on keskitytty systeemin lievään virtaviivaistamiseen sekä pelin hahmojen taitojen selkeyttämiseen. Vaikka Warmachine onkin ykkösfigupelimme, niin Malifauxin pienemmän taistelut ja varsinkin epäsymmetriset, tarinallisemmat, skenaariot tekevät siitä todella mielenkiintoisen vaihtoehdon. Kakkosedikan kirjan pitäisi rantautua Eurooppaan syyskuussa ja sovimme jo että otamme pelin testiin heti kun mahdollista. En lämmennyt samaan aikaan kakkosedikan kanssa julkaistaville Malifaux miniatyyrien uusille versioille niiden pakkausten 3D mallikuvien perusteella. Sitten törmäsin netissä allaolevaan kuvaan Lady Justicen boksin sisällöstä ja tuon boksin aion hankkia heti kun sen Euroopasta saa järkihintaan. Hiton hienoja nappuloita.

 

Battlelore 2nd edition

Alkuperäistä Battlelorea ei Rillikerhon hyllystä löydy, mutta samaa sääntömoottoria käyttävä Battles of Westeros kylläkin. BoW on ihan kelpo peli, mutta jatkuva yksiköiden lippujen kääntäminen tuntui jotenkin tuskastuttavalta ja paremmat kaksinpelit ajoivat pelin ohitse. Joskus vain tulee hetkiä jolloin Warmachinen ja Malifauxin kaltaiset ”täysveriset” miniatyyripelit veisivät liian pitkään tai maastot eivät ole saatavilla ja olisi hienoa kun miniatyyripelin voisi kaivaa suoraan laatikosta pöydälle. X-Wing Miniatures Game täyttää osittain tämän tarpeen, mutta Battleloren kakkosedikka vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta tuttavuudelta. Entiset noin 15mm skaalan miniatyyrit on vaihdettu Descentistä (ja monesta muustakin figupelistä) tuttuihin noin 28mm skaalan miniatyyreihin ja pelimekaniikkaa on modernisoitu tyylikkäästi. Hienona elementtinä on skenarioiden rakentuminen kahdesta osasta, jossa molemmat puolet valitsevat tai vetävät sokkona skenariokortin, jotka yhteenliittämällä kartta ja tehtävä rakentuvat. Näinollen molemmilla armeijoilla on eri päämäärä ja pelin voittamiseen vaadittavat pisteet saadaan vihollisen tuhoamisen lisäksi päämäärän saavuttamisesta, kuten vaikkapa sillan hallussapidosta. Alla olevasta 5min videosta saa varsin hyvän käsityksen mitä Battleloren kakkosedikalta voi odottaa. Se että löytyykö Rillikerhon kiireisistä aikatauluista tämänkaltaisille kaksinpeleille ihan oikeasti aikaa jää nähtäväksi, mutta ainahan sitä saa haaveilla.

X-Wing Miniatures Game: Isot alukset

FFG:n X-Wing on viimeaikoina ollut yksi Rillikerhon eniten pelatuista peleistä. Peli on aloittelijaystävällinen ja Tähtien sodan alukset ovat lähes kaikille tuttuja, joten rillijengin lisäksi olen itse pelannut peliä muun muassa vähemmän pelailevan veljeni kanssa. GenConissa FFG toi peliin täysin uuden ulottuvuuden julkaisemalla kaksi ikonista Kapinaliiton miehistönkuljetusalusta lennettäväksi. Koska pelin valittu skaala 1/270 olisi tehnyt näistä ”pienemmistä” miehistönkuljetusaluksistakin liian suuria pelipöydälle, teki FFG kompromissin ja valmisti pienoismallit eri skaalassa kuin aiemmat hävittäjät. Miniatyyrit ovat todella hienoja, mutta mikä hienointa niiden julkaisu tuo aivan uuden kampanjamaisen skenaariopelin mukaan peliin. Cinematic Play -nimellä kulkeva kampanja linkkaa kolme skenaariota jatkumoksi, jossa pelataan läpi elokuvasarjan ikimuistoisia kamppailuja kuten kapinallisen pako Hothilta. Suurena kampanjoiden ja tarinallisempien skenaarioiden ystävänä FFG:n valitsema linja kuulostaa erinomaiselta.

Wrath of Kings

CoolMiniOrNot on viimeaikoina kunnostautunut miniatyyri- ja miniatyyrilautapelien kuten Zombicide, Rivet Wars ja Sedition Wars julkaisijana. Yhtiö jatkaa linjaansa Kickstarttaamalla uusimman 28mm miniatyyripelinsä Wrath of Kingsin jonka kampanja loppuu syyskuun puolivälissä. Kirjoitushetkellä kampanja on kerännyt alle viikossa yli 200.000 dollaria ja on 422% rahoitettu ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa saa Kickstarterin kautta itselleen hirmuisen läjän miniatyyrejä hyvällä hinnalla stretch goalien ansiosta. Pelin miniatyyrit ovat hienoja ja eri armeijoihin on väännetty mukavasti uutta kulmaa. Sikamiehillä ratsastavat viiksivallukääpiöt jakavat varmasti mielipiteet, mutta luulen jokaisen löytävän itseään miellyttävän ryhmittymän jos itse peli innostaa. Pelin beta-sääntökirja löytyy pdf-muodossa CoolMinin nettisivuilta ja pelin mekaniikka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Molemmilla puolilla on pelin alussa tietty määrä moraalipisteitä, jotka vähenevät miestappioiden myötä. Kun moraalipisteet laskevat nolliin niin taistelu on hävitty. Kamppailun aikana moraalia voi kohottaa suorittamalla ennen taistelua ryhmittymälleen valitun ”motivaation” mukaisen tehtävän. Tämä motivaatio on se perimmäinen syy, miksi taisteluun on ryhdytty. Kukin ryhmittymä voi valita taustatarinaansa sopivista motivaatioita, toisten ollessa uljaampia ja toisten yrittäessä viekkaampaa lähestymistapaa voittaa sota. Motivaatioita on useita erilaisia ja perinteisen hyökkäys- tai puolustustehtävän lisäksi pelissä voikin yrittää vaikkapa tärkeän viestin viemistä linjojen taakse tai vastustajan soturin lahjontaa. Aktivaatiot tehdään vuorotellen, siten että kumpikin osapuoli liikuttaa aina yhtä yksikköään vuorollaan. Twistinä joukkojen komentajat mahdollistavat useampien hahmojen aktivoimisen, jos nämä ovat upseerin komentoalueen sisäpuolella. Kaikenkaikkiaan tuntuu että vaikka Wrath of Kings ei mitään ihkauutta ja ihmeellistä tarjoakaan, on peliin suodatettu mukavasti hyviä puolia useasta eri miniatyyripelistä. Vielä en ole ropojani peliin upottanut, mutta jos miniatyyriläjä kasvaa stretch goalien kautta sopivan hirmuiseksi niin postikuluineen 95 euron (125$) arvoinen ”kaksi armeijaa ja sääntökirja” -paketti voi muodostua varsin houkuttelevaksi tarjoukseksi. Tämä voisi olla Rillikerhon ei-miniatyristeille Warmachinea virtaviivaisempi ja yksinkertaisempi peli, jossa hekin pääsisivät nauttimaan kaikesta väsäämästämme 28mm figumaastoista. Vielä kun CoolMini saisi jonkinlaiset kampanjasäännöt peliin mukaan niin homma olisi omalta osaltani sillä selvä. Kuvassa aloituspakettien sisältöä tällä hetkellä ja parin ryhmittymän isot mömmiäiset. Isompia ja tarkempia kuvia, sekä kaikenlaista lisäinfoa löytyy tietenkin pelin Kickstarter -sivulta.

Kuten tästäkin postauksesta huomaa on uusia mielenkiintoisia pelejä tulossa hirmuinen määrä ja vanhatkin ovat vielä pelaamatta. Joku voisi sanoa että on puhdasta hulluutta hankkia hirmuinen määrä pelejä hyllyyn pölyttymään, mutta kyllä kelpo pelit aina pelaajansa löytävät. Varsinkin kun oikeastaan kaikki ylläolevat pelit ovat joko kevyitä tai semikevyitä, jolloin vähäinen peliaika tulee käytettyä fiksummin. Tai näin ainakin haluan itselleni uskotella. GenConin julkaisumäärä on niin hirmuinen että tämä oli vain pieni pintaraapaisu kokonaisuuteen, mutta en edes oikein uskalla kaivaa enempää näiden ensin silmiin osuneiden kiinnostavien lisäksi, koska perheen pitää syödäkin. Näiden lisäksi ainakin mainion Lords of Waterdeepin tuleva lisuri on ostoslistalla, kunhan se kauppoihin ilmestyy.

– Mordjinn

Kevätkuulumisia ja Warmachinen Retributionia

Kaikenmaailman alkuvuoden kiireet ovat vieneet tehokkaan peliajan minimiin, mutta olemme silti ehtineet välillä Rillikerhon kanssa pelipöydänkin ääreen. Viime aikoina olemme pelailleet A Game of Thrones -lautapelin kakkosedikkaa, joka on sitä samaa vanhaa laadukasta tappelusta ja diplomatiaa hiukan terävämmässä paketissa. Suosittelen 5-6 hengen peliporukoille isosti. Suomalaisten tekemän ja paljon hehkutetun Eclipsen hankkiminen kutkuttaisi kovasti, mutta koska peliaika on kortilla taidan malttaa odottaa että FFG saisi vihdoin jo viime elokuussa Englannista ennakkotilaamani Descentin kakkosedikan ulos.

Kun lautapelit eivät vie aikaa, niin olen ryhdistäytynyt miniatyyripelirintamalla. Kaivoin melkein kaksi vuotta laatikossa odotelleet Retribution of Scyrahin Warmachine äijät esiin ja olen rakennellut ja maalaillut niitä pikkuisen joka päivä. Kuukaudessa saa yllättävän paljon aikaan, vaikka suttaisi vain 15min päivässä. Toki muutaman kunnon nelituntisenkin olen noiden parissa viettänyt. Työn alla olevasta jengistä saa kasattua mukavan 25 pisteen armeijan nykypeleihimme ja lisää Retribuutteja odottelee jo hyllyllä kokoamistaan. Värityksessä valitsin paremmin Retributionin guerilla sotaan sopivia värejä, koska Privateerin oma valkoinen väriteema ei oikein ikinä itselleni iskenyt. Vähän enemmän paskaa ja verta sopii meininkiin paljon paremmin. Kaikki miniatyyrit on pohjamaalattu mustiksi, jonka jälkeen ruuttasin pari perusväriä zenith tyyliin kynäruiskulla. Vielä kun oppisi maalaamaan unittien detskuja enemmän hällä väliä meiningillä niin homma edistyisi nopeammin.

– Mordjinn

Miniatyyrimaastot: Kivenlohkareet

Pitkään pelkkiä lautapelejä hakattuamme innostuimme jälleen Warmachinesta ja Hordesista. Vaikka maastotilanteemme onkin varsin hyvä niin tajusin että ulppeat kivenlohkareet puuttuvat pelipöydältämme kokonaan. Kivenmurikat sopivat sotapeleihin oivallisesti tarjoten suojaa ja koska ne voivat olla hyvinkin eri kokoisia, niiden avulla saa helposti rakennettua hyvännäköisen ja pelattavan maaston taisteluja varten.

Kuvien kivenlohkareet on väsätty lemmikkieläinkaupasta ostamastani korkkikaarnasta, jonka hakkasin ja sahasin palasiksi. Kaarnassa on luonnostaan hyvä ”kivi”tekstuuri 28-30mm mittakaavaa ajatellen ja sen etuna verrattuna foamiin on spraymaalin kestävyys. Isommissa paloissa liimailin pienempiä palasia isompien päälle ihan perus puuliimalla (Erikeeperkin kelpaa hyvin). Lopulta liimasin palat 1mm plasticardille, flockasin alustat hiekka-/sahajauho-flockilla ja pohjamaalasin koko höskän harmaalla spraymaalilla.

Pohjamaalin kuivuttua suttasin kivet mustalla washilla (tein sekoittamalla halpaa Folk Artin akryylimaalia ja vettä), sen jälkeen sutaisin joihinkin kohtiin ruskeaa washia ja lopuksi vedin drybrush highlightin kahdella eri harmaalla (GW:n Codex Grey ja Fortress Grey). Alustoihin ruskea pohjamaali ja kevyt drybrush vaaleammilla ruskeilla. Loppusilaus syntyi ripottamalla hieman static grassia ruoholampareiksi. Helppoa, nopeaa ja lopputulos kelpaa kyllä useimmille pelipöydille FaBasta nelkyttonniseen, Warmachineen ja Malifauxiin.

Kaikenkaikkiaan rakensin 12 erikokoista ja näköistä kivenlohkaretta ja rahaa kului parisenkymppiä. Aikaa rakenteluun ja maalailuun meni nelisen iltaa, tunti pari per ilta. Tämä on helppo rakennusprojekti jota voin suositella kaikille miniatyyripelaajille.

– Mordjinn

Finnfoam mökki

Aloitin viime talvena aiemmassa postauksessani esittelemäni pienoismallitalo-projektin. Tuttuun tyyliin homma lähti täysin lapasesta ja yhden talon sijasta rakensin tönöjä kaikenkaikkiaan viisi kappaletta. Kaikkien muiden rakenteluprojektien lomassa pikkukylä on edistynyt hitaasti mutta varmasti ja sain vihdoin ja viimein ensimmäisen mökin maaleihin. Tämä on taloista pienin ja yksinkertaisin, joten se oli hyvä mahdollisuus eri tekniikoiden testaamiseen. Kaikenkaikkiaan olen varsin tyytyväinen lopputulokseen. Hintaa materiaaleihin kului kokonaisuudessaa ehkä viisi euroa (FinnFoamia, pahvia, pizzalaatikonkantta, liimaa, muutama muovi-ikkuna ja maalit).

Toivottavasti saan loput kylästä maaleihin pikavauhtia että pääsen uusien projektien pariin (ja vaimo saa hyllynpäällisen takaisin kukkaviidakkonsa haltuun).

– Mordjinn

Earth Reborn – Mammoth MkII

Tässä vielä Earth Rebornin isorobo maalipalttoo päällä. Nyt vain pitäisi löytää aikaa pelin kaikkien tutoriaalien läpipelaamiseen ja sen jälkeen itse pelin pelaamiseen. On nimittäin aikamoinen monsteri peliksi tuo ER.

– Mordjinn

Maalatut Earth Reborn miniatyyrit

Maalailinpa kesän ratoksi Z-Man Gamesin erinomaisen skirmish – taistelu lautapelin, Earth Rebornin, miniatyyrit. Vaikka välillä jotkut värivalinnat tuottivatkin hiukan päänvaivaa meni koko joukon suttaamiseen noin 12h tehokasta peliaikaa. Iso robottikin on enää highlightejä vailla, mutta nyt on niin kuuma ettei maalaamisesta tule mitään.

Ylimpänä Noradin sankarit, sekä Salemin supertaistelijatar Jessica Hollister valkoisessa haarniskassaan. Keskellä Salemin kauniit pojat Jack Saw:n johdolla ja alla itse Tohtori zombihenkivartijoineen.

Päivittelen tänne vielä ison robotinkin kuvan, kunhan vaan saan sille maalipalttoon päälle.

– Mordjinn