Iron Sky – lautapeli

Viime viikonlopun RopeConissa sain mahdollisuuden päästä testaamaan suomalaisen Revision Gamesin vielä prototyyppiasteella olevaa Iron Sky lautapeliä. Peli perustuu ensi keväänä ensi-iltansa saavaan suomalaiseen Iron Sky – scifi elokuvaan, jossa vuonna 1945 Kuun pimeälle puolelle paenneet natsit hyökkäävät maahan vuonna 2018. Kyseessä on Suomen historian toistaiseksi mittavin elokuvatuotanto kulttielokuva Star Wreckin tekijöiltä ja täytyy sanoa että teasereiden perusteella kundien tekemä jälki on varsin eeppistä.

Olen seurannut elokuvan valmistumista lähietäisyydeltä jo vuosia ja rehellisesti sanottuna en oikein tiennyt mitä odottaa lautapeliltä. Pelko pettymyksestä oli suuri, mutta onneksi se osoittautui aiheettomaksi. Disclaimeria pitää heittää sen verran että tämä sneak peekki on kirjoitettu yhden, prototyyppilaudalla ja komponenteilla pelatun pelin perusteella ja se ei välttämättä anna täydellistä kuvaa lopullisesta tuotteesta. Lisäksi, koska pelasin maan puolella, en täysin tiedä kaikkia kuunatsipelaajien hienouksia. Sen verran voi pelin ulkonäöstä sanoa, että Iron Sky näyttää jo nyt erittäin hyvältä ja osassa pelin komponenteissa on käytetty hyväksi elokuvan upeaa konseptitaidetta.

Iron Sky – lautapeli on 2-6 pelaajan keskiraskas lautapeli, jossa puolet pelaajista omaksuvat maahan hyökkäävien kuunatsien roolin ja loput pelaavat maan puolustusarmeijaa. Pelin lauta on nerokkaasti jaettu kolmeen osaan, joista jokainen kuvaa yhtä maanosaa: Eurooppaa, Amerikkaa ja Aasiaa. Kaksinpelissä pelaajat käyttävät vain yhtä lautaa, mutta kuuden pelaajan testipelissämme kaikki maanosat olivat käytössä. Pelin päämääränä on kerätä mahdollisimman paljon valloituspisteitä, joita saavutetaan valtaamalla eri maita maanosan kartalta. Pelin alussa maan puolustusjoukot ovat asemissa kartalla siinä missä kuunatsit aloittavat pelin kiertoradalta. Maan joukot ovat loppumattomat ja palaavat maan pelaajan käyttöön kuoltuaan, siinä missä kuolleet kuunatsit päätyvät maan pelaajan haltuun. Alustavasti peliin on Revisionin mukaan mietitty myös co-op mahdollisuutta, jossa pelaajat pelaisivat Arkham Horror tyyliin yhdessä peliä vastaan.

Iron Sky:tä pelataan kierroksittain, siten että kaikki kuunatsipelaajat tekevät vuoronsa samanaikaisesti, jonka jälkeen maan puolustajat tekevät vuoronsa. Näin pelataan seitsemän pelikierrosta. Tämän jälkeen lasketaan loppupisteet ja määritetään pelin voittajapuoli sekä eniten pisteitä kerännyt pelaaja. Pelin yksi hienous piileekin siinä, että kuudellakin pelaajalla peli koostuu kolmesta 1 vs 1 taistelusta. Voit hävitä taistelun omasta maanosastasi selvästi, mutta muiden onnistuessa tiimisi voittaa pelin. Voinkin hyvin kuvitella tämän pelin soveltuvan erinomaisesti Rillikerhon repertuaariin juuri tällaisen semi-tiimipelaamisen ansiosta.

Kuunatsien invaasio on alkanut. Tilanne pelin alkupuolelta.

Peliä pelataan käyttämällä resurssipisteitä (Maalla raha- ja politiikka-, kuunatseilla käskypisteet) toimintokorttien pelaamiseen. Toimintokorteilla muun muassa värvätään uusia joukkoja ja liikutellaan niitä maailmankartalla. Koskaan ei ole tarpeeksi resursseja tehdä kaikkea haluamaansa ja usein pelaaja joutuukin tekemään tiukkoja valintoja joukkojen liikuttelun ja värväyksen, sekä muiden toimien välillä. Toimintokortit ovat selkeitä ja kierroksen tekeminen on yksinkertaista, kunhan on kyennyt päättämään mitä haluaa tehdä.

Armeijan liikkuessa vastustajan hallussa olevaan maahan syntyy taistelu. Taistelut käydään erillisillä taistelukorteilla, jossa olevat kuviot kuvaavat taistelun kolmea eri vaihetta. Jokaisessa vaiheessa kortti voi tuhota vastustajalta yhden armeijan, puolustaa armeijaa tuhoutumasta tai tehdä ei-mitään. Näitä ikoneita vertaamalla saadaan tietää taistelun lopputulos. Taistelukortit on värikoodattu vihreä (puolustus), keltainen (neutraali) ja punainen (hyökkäys) ja ne valitaan aina kahdesta tarjolla olevasta vaihtoehdosta ”pimeästi”. Näin ollen pelaajalla on tieto kortin ominaisuuksista yleisesti, mutta ei tarkkaa tietoa kortin todellisista taisteluominaisuuksista. Enemmän shakkimaista kokemusta hakeville pelaajille taisteluiden varsin iso satunnaisuus voi kuitenkin olla ärsyttävää, koska voi käydä myös niin että huono tuuri pilaa hyvin mietityn strategian. Henkilökohtaisesti kuitenkin pidin pelin mekaniikasta. Se teki taisteluista nopeita ja jännittäviä ja satunnaisuus esti liiallisen analyysi-paralyysin, jolloin peli eteni jouhevasti.

Kuten yllä olevasta voi päätellä, oli Iron Sky -lautapeli allekirjoittaneelle erittäin positiivinen kokemus. Peli simuloi mielenkiintoisesti kuunatsien ja maan välistä maailmansotaa ja siinä on juuri sopivasti muuttuvia tekijöitä jotka vaikuttavat pelin kulkuun. Korttien satunnaisuuden ja mekaniikan monimuotoisuuden ansiosta pelin jälleenpeluuarvo on korkea ja noin 1-1,5h peliaika on kutakuinkin täydellinen. Iron Sky asettuu omassa mielessäni samalle viivalle mainion Small Worldin kanssa ja löytää takuuvarmasti tiensä Rillikerhon pelipöydälle ilmestyttyään.

– Mordjinn